Hotelli huoneiden siivous

Hotellihuoneet ovat asiakkaiden jäljiltä hyvin erilaisessa kunnossa siisteydeltään. Siivouksen tarve vaihtelee asiakkaiden käytön mukaan. Lisäksi siivousaika huonetta kohti vaihtelee hotellin koon, tason ja henkilöstömäärän mukaan.

     

Siivousteho perustuu työn mitoitukseen. Kaikki siivoukseen liittyvä kartoitetaan, mitataan ja lasketaan. Huonekalujen sijoittelu, välineistö, huollot, tauot ja muut viivytykset. Laskennan tuloksena syntyy siivoukseen käytettävä keskimääräinen aika.

Huoneen siivouskustannuksiin vaikuttaa huoneen siivottavuus ja varustelutaso. Esimerkiksi huoneen ja kylpyhuoneen lasipinnat ovat aikaa vaativia puhdistuspintoja. Lähtevän huoneen siivousaika huonetta kohti vaihtelee hotelleissa 15-25 minuuttia riippuen siitä, tehdäänkö työ yksin vai parityönä.

    

Hotellihuoneen siivousjärjestys on:

Avataan ikkuna, tyhjennetään roskakorit, kerätään tyhjät astiat ja lehdet vaunuun, kerätään likaiset liinavaatteet, myös pyyhkeet, tuodaan huoneeseen puhtaat liinavaatteet, sekä pyyhkeet ja pedataan sängyt.

Pyyhitään kosketuspinnat ja kaukosäädin, pyyhitään pölyt kaapeista, laatikoista, pöydiltä, tuoleilta ja TV:stä. Puhdistetaan lattia, siivotaan kylpyhuonetila, tarkistetaan ja täydennetään mini-baari sekä tehdään mahdolliset täydennykset. Tarkistetaan huoneen kunto ja kuitataan mini-baarin täydennykset. Hotellihuoneen ja sen yhteydessä olevan kylpyhuoneen siivouksessa noudatetaan samoja hygieenisiä työtapoja kuin muissakin siivottavissa kohteissa, eli työskennellään puhtaasta likaiseen. Ei tule unohtaa valokatkaisijoiden, ovenkahvojen ja muiden kosketuspintojen puhdistamista. Siivouksessa käytetään aina puhtaita siivouspyyhkeitä eikä asiakkaan käytettyä pyyhettä saa käyttää pintojen pyyhintään tai kuivaamiseen. Hotellihuoneen siivouksen onnistumiseen vaikuttavat siivoustiheyden lisäksi käytetyt siivousmenetelmät, siivousaineet ja -välineet. Kerroshoitajan ammattitaidolla on merkitystä tuotettavaan puhtauteen. Kerroshoitajan työ perustuu hyvään työn tekniseen hallintaan. Tällöin huomioidaan lähtevässä huoneessa tapahtuneet muutokset edelliseen siivouskertaan nähden. Huoneessa pitää katsoa lian laatu ja määrä. Tämä määrittää työmenetelmät.

   

Huonesiivouksessa joutuu työskentelemään kumarassa ja kumartamaan paljon, kun pitää vessoja siistiä tai lakanoita vaihtamaan. Se on myös liikkuvaa työtä ja suorilla jaloilla tehdään useimmat työvaiheet.

 Ergonomia määritellään ihmisen ja toimintajärjestelmän vuorovaikutukseksi niin, että ihmisen hyvinvointi paranee. Ergonomian tehtävä on tunnistaa työhön liittyviä kuormitustekijöitä ja optimoida niiden vaikutusta ihmiseen. Ergonomian tavoitteena on työntekijän sopiva kuormittuminen ja töiden sujuminen.

Ihmisten käsitykset hotellihuoneen puhtaudesta ovat erilaiset. Siivous on joukko tekoja. Teot muodostuvat yksittäisen kerroshoitajan tai kerroshoitaja-tiimin erilaisista työsuorituksista. Hotellissa palvelu tuotetaan ja kulutetaan samanaikaisesti. Yleensä likaantuminen alkaa heti siivouksen jälkeen. Usein hotelliasiakas saa yksittäisestä puhdistuspalvelualan työntekijästä ensimmäisen mielikuvan yrityksen siisteydestä. On tärkeää, että yrityksen työntekijät ovat ammattitaitoisia ja luotettavia. Yleensä siivouspalvelu on jo ostettu ennen kuin se on tuotettu. Tämän takia ostajan pitää luottaa palveluntuottajaan ja tämän tekemiin lupauksiin. Siivous on aineetonta palvelua, jolla pyritään poistamaan pinnoilta likaa ja estämään pintojen ennenaikaista rappeutumista. Tämä vähentää peruskorjauksien tarvetta ja myös ylläpitää hygieenisyyttä, viihtyvyyttä ja turvallisuutta. Siivouspalvelut mahdollistavat tiloissa tapahtuvan toiminnan.  Ja se voidaan jakaa tekniseen ja toiminnalliseen laatuun. Näiden lisäksi siivousalalla toimivien henkilöiden tulee hallita myös koneet ja laitteet.  

Hotellisiivous ja puhdistuspalvelualan kehitys on seurannut yhteiskunnallista kehitystä. Ala muuttuu entistä järjestelmälliseksi, yhä enemmän lasketaan ja mitoitetaan. Aineet, tekniikka ja menetelmät uudistuvat. Useissa paikoissa on siirretty vedettömäán puhdistukseen. Myöskään millä tahansa siivous välineellä ei saa siivota.

Välineiden puhtaus ja siivouspyykin pesu hotellisiivouksessa pätee sama sääntö kuin muidenkin tilojen siivouksessa, eli oikein suoritettu siivous puhtailla välineillä poistaa pinnoilta likaa ja samalla vähentää mikrobien määrää pinnoilla. Likaiset siivousvälineet ja siivouspyyhkeet voivat levittää mikrobeja yhden huoneen sisällä, sekä useammassa tilassa. Välineiden ja siivouspyyhkeiden kunnosta ja puhtaudesta huolehtiminen on tärkeää, jotta siivooja puhdistaa kohdetta eikä levitä likaa paikasta toiseen.

Hygieniariski koskee siivottavaa kohdetta ja työntekijää, jos ei ole varmistettu, että työvälineet ovat puhtaita. Laboratorio- olosuhteissa on selvitetty erilaisten mikrobien kykyä selvitä kuivassa sekä kosteissa olosuhteissa. Tutkimusten mukaan monet mikrobit kykenevät säilymään viikkoja, jopa kuukausia pinnoilla.

Vedetön siivous on ympäristöystävällisempää ja ergonomisesti kevyempää siivousta kuin siivous, jossa sangoissa on pesuliuokset mukana. Vedettömässä siivouksessa kostutetaan siivouspyyhkeet ja mopit puhdistusaineesta ja vedestä tehdyllä käyttöliuoksella valmiiksi siivouskeskuksessa tai siivoushuoneessa ennen työtehtävän aloitusta. Vedetön siivous on taloudellista siivousta, koska puhdistusaineen ja vedenkäyttö on vähäistä, eikä pesuliuoksia kuljeteta mukana.

Nykypäivänä suositaan mikrokuituisten siivouspyyhkeiden ja moppien käyttöä. Siivouspyyhkeitä ja moppeja on oltava riittävästi, jotta niitä voidaan vaihtaa työn kuluessa. Näin voidaan välttää mikrobien siirtymistä kohteesta toiseen suoralla kosketuksella tai välillisesti käsien tai siivouspyyhkeiden kautta. Siivouspyyhkeiden peseminen työpäivän jälkeen on tärkeää. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että likaisten siivouspyyhkeiden bakteeripitoisuudet saattavat kasvaa merkittävästi työpäivän aikana. Siivousvälineet pitää puhdistaa käytön jälkeen. Esimerkiksi lattiakuivaimen kumiosaan syntyy helposti orgaanisen aineksen ja mikrobien muodostamaa kerrostumaa, niin sanottua biofilmiä, joka saattaa osaltaan levittää mikrobeja.

              

Pesuharjat on pestävä huolellisesti käytön jälkeen ja vaihdettava riittävän usein uusiin. Siivouspyyhkeiden ja moppien puhdistaminen saattaa olla ongelmallista, mikäli käytössä ei ole oikeaoppista koneellista pesumahdollisuutta. Tekstiilin ohuiden kuitujen välissä olevaa likaa ei saada kunnolla poistettua. Mikrokuituiset tuotteet on pestävä erikseen. Tutkimusten mukaan käsinpesu ei ole riittävän tehokas puhdistusmenetelmä siivouspyyhkeille ja mopeille. Siivouspyyhkeiden käsinpesussa ei voi käyttää riittävän korkeaa lämpötilaa. Moppien ja siivouspyyhkeiden koneellinen pesu ja pyykinpesuaineen käyttö on tärkeää. Mikäli moppeihin ja pyyhkeisiin jää pieneliöitä, ne alkavat levitä nopeasti, kun tekstiilissä on kosteutta.

Suurin osa pieneliöistä tuhoutuu + 70 asteen pesussa kymmenessä minuutissa. Varmimmin ne tuhoutuvat + 85 90 asteessa. Siivouspyykin oikeaoppinen huolto vaatii toimivan huolto- ja pesukeskuksen, jossa on likainen ja puhdas puoli. Likaisella puolella likaiset siivoustekstiilit esipuhdistetaan ja lajitellaan esimerkiksi taso- ja wc-pyyhkeet voivat olla samassa pesuerässä, mikäli ne pestään riittävän korkeassa lämpötilassa. Tilan toinen puoli on puhdas puoli. Tässä tilassa käsitellään vain puhdasta pyykkiä puhtain käsin. Siivoustekstiilien huollossa on tärkeää valita niille oikea pesutapa ja käsitellä puhtaita tekstiilejä pesun jälkeen oikein. Tällä varmistetaan, että mopit ja siivouspyyhkeet puhdistavat pintoja kunnolla ja tekstiilien ominaisuudet säilyvät mahdollisimman pitkään.

Siivoustekstiilien pesuun tulisi käyttää niiden pesuun tarkoitettuja laitoskäyttöisiä pesukoneita, jossa on erilaisia pesuohjelmia moppien ja pyyhkeiden pesuun. Kotikone kestää n. 3000 pesukertaa ja ammattikäyttöön kehitetty pyykinpesukone eli moppikone n. 30 000 pesua. Ammattikoneiden käyttämä vesimäärä ja vesitaso varmistavat hyvän ja hygieenisen pesutuloksen. Koneeseen on suositeltavaa asentaa automaattinen pyykinpesuaineen annostelujärjestelmä. Mikäli kohteeseen ei ole mahdollista hankkia laitoskäyttöistä pesukonetta, kotikone on tekstiilien puhdistamisen kannalta parempi vaihtoehto kuin käsin pesu.

Hotellissa on muistettava, että asiakkaat voivat kantaa hyvin erilaisia mikrobeja. Eri kulttuureista tulevat henkilöt tuovat myös erilaisia mikrobeja. Asiakaskunnan kirjavuuden vuoksi hotellihuoneen siivouksessa on syytä suhtautua mikrobeihin sairaalasiivouksen periaatteita noudattaen. Pintojen puhdistuvuus sairaalaympäristössä tutkimuksessa todettiin, että kosketustartunta on tavallisin tartuntareitti sairaaloissa ja hoitolaitoksissa. Tämän tärkein torjuntakeino on käsihygienian huolellinen toteuttaminen. Henkilökunnan tietämys mikrobien leviämisestä kontaminoituneiden pintojen, kuten pöytäpintojen, ovenkahvojen, vesihanojen ja suihkujen suukappaleiden kautta, on puutteellista. Mitä tehokkaammin kyetään poistamaan likaa, sitä paremmin myös mikrobikuorma pinnoilla vähenee.