Matkailupalvelun Turvallisuus

Turvallisuus kulttuuri

Reagoiva kulttuuri:

Turvallisuuteen liittyvät parannustoimet ovat seurausta jo sattuneista tapaturmista, ihmisten käyttäytymiseen ei kiinnitetä huomiota ja turvallisuudessa täytetään vain lain vaatimat määräykset.

Ennakoiva kulttuuri:

Turvallisuuden tärkeys ymmäretään ja siihen panostetaan. Turvallisuus asioiden kehittäminen keskittyy lähinnä teknisiin asioihin ja järjestelmiin.

Jatkuvan parantamisen kulttuuri:

Turvallisuuden jatkuva parantaminen on osa yrityksen liiketoimintaa. Koko henkilökunta ymmärtää ihmisten toiminta tapojen, asenteen ja käyttäytymisen merkityksen turvallisuuden parantamisessa.

Mitä ovat riskit?

Riski on vahingon mahdollisuus. Lähes kaikki riskit ovat ihmisten aiheuttamia ja siksi niihin voidaan vaikuttaa ja varautua ja niiltä voidaan suojautua. Riskeissä on kyse arkipäivän pienistä asioista. 

Jos riskeihin ei ole osattu, huomattu tai ehditty ajoissa kiinnittää huomiota, ne pääsevät yllättämään. Pienetkin häiriöt voivat käynnistää tapahtumaketjun, joka voi uhata koko yrityksen toimintaa.

Ohjelmapalveluyritysten tyypillisiä riskejä

Yritykset ovat kooltaan pieniä ja töitä tehdään useassa yrityksessä vain tilauksesta. 

Osa-aikaisia työntekijöitä, joiden osaamistaso on hyvin vaihtelevaa, käytetään paljon. Palvelun toteuttamispaineet ovat usein suuret, vaikka suoritusolosuhteet eivät olisikaan palvelun toteuttamiselle suotuisat. 

Asiakkaat eivät välttämättä ymmärrä mainonnan ja etukäteismateriaalin perusteella, miten vaativan tasoiseen palveluun ovat osallistumassa. Osallistujilla voi olla myös suorituspaineita, joiden vuoksi toimintaan osallistutaan vasten omaa tahtoa. Ulkomaalaisten asiakkaiden kanssa ongelmia voivat aiheuttaa kulttuurien erot sekä yhteisen kielen puuttuminen. 

Asiakas voi myös jättää kertomatta toimintaa haittaavista rajoitteista, kuten sairaudesta tai lääkityksestä, vaikka tietoja kysyttäisiin kirjallisestikin. 

Suorituspaikoista voi myös aiheutua ohjelmapalvelutoiminnassa erityisriskejä. Palvelun suorituspaikat ja maastot voivat vaihdella aktiviteetin mukaan. Osassa ohjelmapalveluista toiminta nimenomaan perustuu vaaralliseen maastoon.

Toimintapaikalla voi olla myös sivullisia henkilöitä samanaikaisesti, kun siellä toteutetaan jotain toimintoa. 

Palvelu voidaan myös toteuttaa kaukana asutuksesta, jolloin avun hälyttäminen ja paikalle tulo sekä potilaan evakuoiminen voi olla vaikeaa ja hidasta. Varusteista erityisriskejä voi syntyä esimerkiksi käytettäessä erikoisvälineitä, jotka vaikuttavat turvallisuuteen. 

Myös se, saavatko asiakkaat käyttää omia varusteitaan, voi aiheuttaa riskitilanteita. Asiakkaiden varusteet eivät välttämättä ole asianmukaisia ja turvallisia suoritettavaan toimintaan. 

Palovammat, jotka voivat tulla avotulen äärellä makkaran paistossa tai kuumaan moottorikelkan moottoriin koskettaessa. Paleltumavammoja voi esiintyä talvella esimerkiksi koiravaljakolla ajettaessa. Kaatumiset voivat aiheuttaa nyrjähdyksiä tai murtumia. Moottorikelkkailun suurimpana kuolleisuustekijänä on liikenneturvan tutkimusten mukaan jäihin vajoaminen ja tien ylittäminen.

 

Rikosriskit

Suurin osa yrityksiin kohdistuneista rikoksista on ennalta suunniteltuja. 
Rikosriskien hallinta auttaa paitsi rikosten aiheuttamien kustannusten ehkäisemisessä myös yrityksen muiden riskien hallinnassa.

Rakenteellinen suojaus ja valvontajärjestelmät ehkäisevät omaisuusriskien lisäksi myös palo- ja tietoriskejä. Samalla ennaltaehkäistään tuotannon keskeytymisestä, ilkivallan aiheuttamien jälkien siivouksesta ja toimitusten viivästymisestä aiheutuvia välillisiä kustannuksia.

Rikosriskienhallinnan keinoja;

Rakenteelliseen suojaukseen kuuluvat kiinteistön rakenteet (seinät, lattia, katto, ovet, aidat jne.) ja erilaiset suojavarusteet, kuten lukot ja kalterit.

Henkilöstön suorittama valvonta kuuluu osana henkilökunnan normaaleihin työtehtäviin.

Kiinteistövalvontaan kuuluvat palohälytysten lisäksi LVlS-, vuoto-, ovi- ja hissihälytykset. kulunvalvonnalla pyritään estämään luvaton liikkuminen yrityksen tiloissa.  Kulunvalvontaan kuuluvat henkilökunnan ja vieraiden liikkumista valvovat järjestelmät, kuten työajanseuranta, liikeilmaisimet ja kameravalvonta.

Riskien arviointi

Työpaikan riskien arviointi on kaiken turvallisuustoiminnan perusta ja perustuu työturvallisuuslakiin. Riskien arvioinnin tavoitteena on löytää tärkeimmät työolojen ja työn turvallisuuden kehittämisalueet, joihin voidaan tehokkaasti keskittää suunniteltuja ja ennaltaehkäiseviä riskienhallinnan toimenpiteitä. 

Kartoitus sisältää riskien ja kohteiden tunnistamisen, riskin luonteen selvittämisen, tapahtuman todennäköisyyden arvion sekä sen mitkä ovat mahdollisen riskin toteutumisen seuraukset.

Pelastussuunnitelmassa:

• ennakoitavat vaaratilanteet ja niiden vaikutukset; toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi; poistumis- ja suojautumismahdollisuudet sekä sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyt;
• turvallisuushenkilöstö, sen varaaminen ja kouluttaminen sekä muun henkilöstön tai   asukkaiden perehdyttäminen suunnitelmaan;
• tarvittava materiaali kuten alkusammutus-, pelastus- ja raivauskalusto, henkilösuojaimet ja ensiaputarvikkeet sen mukaan kuin ennakoitujen vaaratilanteiden perusteella on tarpeen;
• ohjeet erilaisia 1 kohdan mukaisesti ennakoituja onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteita varten;
• miten suunnitelmaan sisältyvät tiedot saatetaan asianomaisten tietoon.

TYÖTURVALLISUUSLAKI

Työnantajan yleiset velvollisuudet

Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä.

Huolehtimisvelvollisuuden laajuutta rajaavina tekijöinä otetaan huomioon epätavalliset ja ennalta arvaamattomat olosuhteet, joihin työnantaja ei voi vaikuttaa, ja poikkeukselliset tapahtumat, joiden seurauksia ei olisi voitu välttää huolimatta kaikista aiheellisista varotoimista.

Työnantajan on suunniteltava, valittava, mitoitettava ja toteutettava työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet:

1) vaara ja haittatekijöiden syntyminen estetään

2) vaara ja haittatekijät poistetaan tai, jos tämä ei ole mahdollista, ne korvataan vähemmän vaarallisilla tai vähemmän haitallisilla

3) yleisesti vaikuttavat työsuojelutoimenpiteet toteutetaan ennen yksilöllisiä

4) tekniikan ja muiden käytettävissä olevien keinojen kehittyminen otetaan huomioon.

Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen.

Työntekijälle annettava opetus ja ohjaus

Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava siitä, että työntekijän ammatillinen osaaminen ja työkokemus huomioon ottaen:

1) työntekijä perehdytetään riittävästi työhön, työpaikan työolosuhteisiin, työ- ja tuotantomenetelmiin, työssä käytettäviin työvälineisiin ja niiden oikeaan käyttöön sekä turvallisiin työtapoihin erityisesti ennen uuden työn tai tehtävän aloittamista tai työtehtävien muuttuessa sekä ennen uusien työvälineiden ja työ- tai tuotantomenetelmien käyttöön ottamista

2) työntekijälle annetaan opetusta ja ohjausta työn haittojen ja vaarojen estämiseksi sekä työstä aiheutuvan turvallisuutta tai terveyttä uhkaavan haitan tai vaaran välttämiseksi

3) työntekijälle annetaan opetusta ja ohjausta säätö-, puhdistus-, huolto- ja korjaustöiden sekä häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä työntekijälle annettavasta opetuksesta ja ohjauksesta sekä kirjallisista työohjeista sekä niistä ammateista tai tehtävistä, joissa vaaditaan erityistä pätevyyttä, sekä tällaisen pätevyyden osoittamisesta. Pätevyyden osoittamiseksi hyväksytään myös ulkomailla suoritettu tutkinto, todistus tai muu koulutuksesta annettu asiakirja sen mukaisesti kuin siitä säädetään Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetussa laissa (1597/1992) tai määrätään Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa.

Työntekijän yleiset velvollisuudet

Työntekijän on noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita. Työntekijän on muutoinkin noudatettava työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta.

Työntekijän on myös kokemuksensa, työnantajalta saamansa opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaitonsa mukaisesti työssään huolehdittava käytettävissään olevin keinoin niin omasta kuin muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä.

Työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa.

Vikojen ja puutteellisuuksien poistaminen ja niistä ilmoittaminen

Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle työolosuhteissa tai työmenetelmissä, koneissa, muissa työvälineissä, henkilönsuojaimissa tai muissa laitteissa havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle.

Työntekijän on kokemuksensa, työnantajalta saamansa opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaitonsa mukaisesti ja mahdollisuuksiensa mukaan poistettava havaitsemansa ilmeistä vaaraa aiheuttavat viat ja puutteellisuudet. Työntekijän on tehtävä edellä tarkoitettu ilmoitus myös siinä tapauksessa, että hän on poistanut tai korjannut kyseisen vian tai puutteellisuuden.

Työnantajan tulee puolestaan kertoa ilmoituksen tehneelle työntekijälle ja työsuojeluvaltuutetulle, mihin toimenpiteisiin esille tulleessa asiassa on ryhdytty tai aiotaan ryhtyä.

Turvallisuusasiakirja

Toiminnanharjoittajan pitää laatia kirjallinen turvallisuusasiakirja, jonka sisällön ja laajuuden on oltava tarkoituksenmukaisessa suhteessa toiminnan laajuuteen nähden. Asiakirjan sisältöä tulee päivittää tilanteiden ja olosuhteiden muuttuessa.

Turvallisuusasiakirja käydään läpi henkilökunnan kanssa, jonka jälkeen henkilökunta varmistaa ymmärtäneensä asiakirjan sisällön allekirjoituksellaan. Turvallisuusasiakirja tulee säilyttää tilassa, josta henkilökunta löytää sen vaivatta. 

Asiakirjan sisältö pitää säännöllisesti kerrata henkilökunnan kanssa ja myös uusia henkilöitä yritykseen perehdytettäessä. 

Turvallisuusasiakirjaan tulee sisältyä muun muassa ohjelmapalveluiden riskien arviointi, turvallisuussuunnitelma sekä onnettomuuskirjanpito. Turvallisuusasiakirjaan voidaan myös yhdistää pelastuslainsäädännön edellyttämä pelastussuunnitelma.

Ainakin seuraavat asiat tulisi kirjata ylös:

- turvallisuudesta vastaava henkilö ja hänen varahenkilönsä yhteystietoineen ja tehtävineen
- työntekijöiden toimenkuvat
- osallistujien ja osallistujaryhmien turvallisuuteen vaikuttavat asiat
- rakennusten ja rakenteiden turvallisuus
- turvallisuusvälineiden ja henkilönsuojainten turvallisuus
- muiden välineiden ja varusteiden (esimerkiksi urheiluvälineiden, koneiden ja laitteiden) turvallisuus
- riskien arviointi ja turvallisuuden suunnittelu
- kirjalliset toimintaohjeet onnettomuus- ja hätätilanteisiin
- toimintaohje tulen käsittelyyn niin sisä- kuin ulkotiloissakin
- onnettomuuskirjanpito sekä onnettomuuden syyn tutkinta
- erilliset turvallisuussuunnitelmat eri toiminnoista ja/tai suorituspaikoista.

Ohjelmapalveluiden riskien arviointi toiminnanharjoittajan tulee tehdä joko itse tai ulkopuolista asiantuntijaa käyttäen. Riskianalyysi tulee tehdä kaikista tarjottavista aktiviteeteistä ja liittää kirjallisena osana turvallisuusasiakirjaan. 

Arvioitaessa riskejä tulee muun muassa:

- tunnistaa, mitä vaaroja toimintaan liittyy ja missä tilanteissa tapaturmia tai onnettomuuksia voi toiminnassa tapahtua
- arvioida vaaran esiintymisen todennäköisyys (epätodennäköinen, mahdollinen vai todennäköinen) ja sen seuraus (vähäinen, haitallinen vai vakava)
- esitellä toimet vaarojen poistamiseksi, riskien pienentämiseksi tai tapaturmien ja onnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi.


Turvallisuussuunnitelma sisältää kirjalliset ohjeet yksittäisille toiminnoille ja suorituspaikoille.
Ohjeissa tulee esittää kyseiseen toimintaan soveltuvilta osin:

- toiminnan ja suorituspaikan kuvaus, toiminnan turvallisuudesta vastaavan henkilön sekä hänen varahenkilönsä yhteystiedot
- ohjeet suorituspaikalle saapumiseen
- reitinkuvaus (liitteenä kartta, jossa ilmenevät seuraavat asiat: reittiselostus, lähtöpaikka, päivämatkat, yöpymis- ja taukopaikat sekä toimintapaikat)
- toimintaan ja suorituspaikkaan liittyvät riskit ja niiden hallinta
- toimintaohjeet onnettomuus- ja vahinkotilanteissa
- toimintaohjeet onnettomuuden tai tapaturman jälkeen.

Toiminnanharjoittajan tulee pitää onnettomuuskirjanpitoa sattuneista onnettomuuksista sekä vakavista läheltä piti -tilanteista. Onnettomuuskirjanpidon laatimisessa voidaan käyttää apuna tapausilmoituslomaketta, jonka toiminnan harjoittaja voi itse laatia. 

Tapausilmoituslomakkeeseen merkitään muun muassa tietoja vahingoittuneesta henkilöstä, vahinkoon liittyvät tiedot (esimerkiksi aika, paikka sekä vahingon aiheuttaja), vamman laatu, tiedot vahingon sattumisesta ja syistä sekä tapahtuman jälkeen tehdyt parannus- ja korjaustoimenpiteet.

 Onnettomuuskirjanpidon tietojen avulla onnettomuuksien analysointi on helpompaa, ja näin ollen myös turvallisuusjärjestelmien kehittäminen sekä riskien arviointi helpottuu. Onnettomuuskirjanpidon avulla tiedot ovat helposti saatavilla esimerkiksi viranomaisille, vakuutusyhtiöille tai mahdollisen onnettomuuden jälkiselvityksen varalle.  

TYÖTAPATURMAVAKUUTUS

Tapaturmavakuutus turvaa työntekijät ja maatalousyrittäjät työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Tapaturmavakuutus on lakisääteinen.

Työnantajan on otettava työtapaturmavakuutus työntekijöitään varten. Maatalousyrittäjän on itse otettava vakuutus maatalousyrittäjätyötään varten.

Tapaturmavakuutuksen korvaukset ovat ensisijaisia muuhun sosiaaliturvaan nähden. Sairausvakuutus, eläkejärjestelmät ja liikennevakuutus maksavat korvauksia vain, jos ne ovat suurempia kuin tapaturmavakuutuksen korvaukset.

Työnantajan tapaturmavakuutusmaksut määräytyvät yrityksen toimialan riskialttiuden mukaan. Työtapaturma on työssä, työmatkoilla tai työnantajan asioilla sattuva tapaturma.

Työtapaturmavakuutuksesta maksetaan työtapaturmasta aiheutuneet sairaanhoito- ja tutkimuskulut, päivärahaa ja tapaturmaeläkettä työkyvyttömyyden ajalta, korvausta kuntoutuskustannuksista, perhe-eläkettä, haittarahaa ja haittalisää sekä hautausapua. Ammattitautina korvataan työssä esiintyvän fysikaalisen, kemiallisen tai biologisen tekijän aiheuttama sairaus.

Korvaukset ovat vastaavat kuin työtapaturmissa.

OHJELMAPALVELUYRITYSTOIMINNAN TYYPILLISET VAKUUTUKSET

Ohjelmapalveluyritykset ovat varautuneet erilaisilla pakollisilla ja vapaaehtoisilla vakuutuksilla. Lähinnä tärkeimpiä vakuutuksia ovat liikenne-, kiinteistö- sekä vastuuvakuutukset.

Ohjelmapalveluyritysten yhteistyökumppanit, kuten hotellit ovat varautuneet omilla vakuutuksillaan

Kiinteistövakuutus

Kiinteistövakuutus on pakettivakuutus, joka on tarkoitettu kohteille, joissa harjoitetaan esimerkiksi teollista toimintaa. Myös asuin-, liike- ja toimistorakennukset on mahdollista vakuuttaa kiinteistövakuutuksella.

Palovakuutus

Palovakuutus korvaa suoranaiset esinevahingot, jos tuli on päässyt irti ja vahingoittanut vakuutettua omaisuutta. Se korvaa myös noen ja savun aiheuttamat esinevahingot, kun noki on äkillisesti ja arvaamattomasti noussut lämmityslaitteista tai tulisijasta.

Ennakkotiedot

Ohjelmapalvelusta annettavien ennakkotietojen tulisi sisältää mm.:

 − Kuvaus toiminnan luonteesta (esim. missä toimintaympäristössä toiminta tapahtuu, esim. taajama, metsä, vesistö). 

− Ohjelman ajallinen kesto.

− Ohjelman vaativuustaso ja millaisia edellytyksiä osallistujilta vaaditaan mm. iän, fyysisen ja psyykkisen kunnon sekä terveydentilan suhteen. 

− Maininta, jos ohjelmapalveluun liittyy eläinten kanssa toimiminen osallistujien mahdollisten allergioiden vuoksi. 

− Olosuhteet, jotka voivat johtaa ohjelman peruuntumiseen ja välittömään keskeyttä- miseen. 

− Ennakko-ohjeet, joissa tulee mainita, mitä tietoja ja taitoja osallistujilta edellytetään sekä miten osallistujan tulisi varautua vaatetuksen ja muiden varusteiden suhteen. 

− Tieto siitä, jos päihteiden vaikutuksen alaisena ohjelmapalveluun tai sen osaan osallistuminen on kiellettyä. Tarvittaessa täytyy kertoa etukäteen, että osallistujien toimintakunto voidaan tarkastaa ennen ohjelmapalveluun osallistumista.

Eläimet

Ohjelmapalveluissa, joihin liittyy eläinten kanssa toimiminen (esim. ratsastus, koira- ja porovaljakot, kotieläintilat), tulee eläinten soveltua ja olla koulutettuja kyseiseen toimintaan. 

Eläinten tulee olla ihmisystävällisiä sekä lapsille että aikuisille ja niiden tulee käyttäytyä luotettavasti. Toiminnanharjoittajalla ja työntekijöillä tulee olla riittävä kokemus eläinten kanssa toimimiseen. Toiminnanharjoittajan tai hänen valtuuttamansa henkilön tulee valvoa jatkuvasti eläinten kanssa toimimista mahdollisten yllättävien tilanteiden varalta.